KW Cordelia
Nimi: KW Cordelia
Rotu: welsh mountain Syntymäaika, ikä: 01.09.2016, 8v Säkäkorkeus: 120cm Sukupuoli: tamma Koulutustaso: HeB, re 90cm Painote: yleispainote VH-tunnus: VH17-024-0036 Kasvattaja: Omppu VRL-12675 Omistaja: VRL-13542 , Silver Hoof 2 Star Prospect - palkittu kesäkuussa 2020
ERJ III-palkittu, 5 + 39 + 25 + 0 + 10 = 79p. KTK-III-palkittu, 15 + 17 + 17 + 16 = 65p. |
Suku
i. Aelwen Corin wA, 120cm, km |
ii. Aelwen Colin kadonnut |
iii. Colwyn kadonnut |
iie. Daphne kadonnut | ||
ie. Ch Aelwen Marion wA, 119cm, km |
iei. Maddock kadonnut | |
iee. Enfys Meinir wA, 118cm, km | ||
e. Gwynedd Larissa wA, 119cm, rtpäis ERJ-I |
ei. Zachary Dawn wA, 118cm, prt VWY-II, ERJ-I |
eii. Tar-Anárion wA, 118cm, km KTK-III, Pr, Supreme Champion In-Hand Show Pony |
eie. Rijsboek Zoya NLD wA, 116cm, rt (sb) | ||
ee. Adwr Loer wA, 120cm, m |
eei. VIR MVA Ch Moonbeam Yates wA, 120cm, prt VWY-II, WHY-AB jälkeläispalkinto | |
eee. Love y NY wA, 119cm, m |
Jälkeläiset
19.05.2020 - wA-o. Honeysuckle SHF - VH20-024-0042 - i. A.D. Huckleberry
24.04.2020 - rp-t. Speranza SHF - VH20-029-0057 - i. Honeybee VTG
24.04.2020 - rp-t. Speranza SHF - VH20-029-0057 - i. Honeybee VTG
Luonnekuvaus
Mikäpä olisikaan parempi tapa piristää sateista syksyä, kuin uuden unelmaponin hankkiminen? Syksy ei sinänsä minua masenna, päinvastoin se on vuodenajoista paras. Eikä sade haittaa, kun omistaa maneesin! Pystyin kuitenkin käyttämään luonnonoloja tekosyynä taluttaessani Daelwynin tiluksille uuden ponin ja poikkeuksellisesti lähes tulkoon valmiin sellaisen. Olin vilkuillut KW Cordelian myynti-ilmoitusta viikkotolkulla, ja kun jostain ihmeen syystä kokenut ja taitava esteponi ei mennyt kaupaksi, tulkitsin sen kohtaloksi ja pirautin tamman kasvattajalle Ompulle. Nainen innostui suuresti, kun kerroin ostavani ponin siitostammaksi, ja kaupat oli sillä sovittu. Delian oleskeltua luonamme muutaman päivän se alkoi rentoutua ja tuli ulos kuorestaan. Tällöin selvisi myös, miksei pikkuponi ollut mennyt kaupaksi nopeammin: tamma on sen verran kuumakalle, ettei siitä olisi ikinä lasten opetusmestariksi.
Vaikka Delia on perusluonteeltaan todella hyväntahtoinen ja yhteistyökykyinen poni, se ei kuitenkaan ole kovin helppo käsitellä. Tammalla on paha tapa olla koko ajan menossa ja tulossa, ja jos sen liikehdintää rajoitetaan, se stressaantuu kovin nopeasti ja liike vain lisääntyy. En ole vieläkään ottanut selvää, että mihin ihmeen maailmanloppuun se on varautumassa, mutta jotain se tuntuu koko ajan odottavan kuin kuuta nousevaa. Delia ei malta oikein mitään, ei sitten millään. Tamma tykkää olla puunattavana, joten sentään harjattaessa se seisoo rauhassa nautiskellen. Heti kun kuvioihin tulee varusteita, tai jos pitäisi vaikka kenkähuolto suorittaa tai madotukset hoitaa, alkaa toivoton puhiseminen ja pöriseminen. Toimimalla ripeästi ja napakasti Delian saa kyllä hoidettua loppuun ilman hermoromahdusta, eikä se suinkaan ole vaarallinen, mitä nyt joskus saattaa hosuessaan talloa varpaat jos toisetkin.
Ratsuna Delia jatkaa sairaan nopealla tyylillään. Varsinkin alkuverryttelyjen aikana sen jalat käyvät tuhatta ja sataa kuin milläkin juoksukäellä. Sitten kun ensimmäiset hikikarpalot saadaan pintaan, tamma alkaa jo hieman keskittyä, mutta pahimpina päivinä kuski on tässä vaiheessa jo tajunnan rajamailla. Delialla on todella hienot askellajit, heti kun saat sen avuille ja pois pikakiitäjämoodista. Kouluratsuna Delia ei yllätys yllätys ole mikään ihmeellinen tapaus, kun eihän se jaksa mihinkään pohkeenväistöihin ja taipumisiin kauaa keskittyä. Herkkä se kyllä on ja kevyt, mutta valitettavasti homma menee välillä vähän yli ja tamma melkein lentelee pitkin seiniä. Esteiden tullessa mukaan kuvioihin Delia putoaa ihan yhtäkkiä zen-tilaan. Vauhtia siinä on edelleen vaikka muille jakaa, mutta päinvastoin kuin kaikissa muissa harjoitteissa, se keskittyy. Esteradalla Delia ei ole hermostunut ja yliherkkä räjähde, vaan äärimmäisen keskittynyt ja
© VRL-11911
Vaikka Delia on perusluonteeltaan todella hyväntahtoinen ja yhteistyökykyinen poni, se ei kuitenkaan ole kovin helppo käsitellä. Tammalla on paha tapa olla koko ajan menossa ja tulossa, ja jos sen liikehdintää rajoitetaan, se stressaantuu kovin nopeasti ja liike vain lisääntyy. En ole vieläkään ottanut selvää, että mihin ihmeen maailmanloppuun se on varautumassa, mutta jotain se tuntuu koko ajan odottavan kuin kuuta nousevaa. Delia ei malta oikein mitään, ei sitten millään. Tamma tykkää olla puunattavana, joten sentään harjattaessa se seisoo rauhassa nautiskellen. Heti kun kuvioihin tulee varusteita, tai jos pitäisi vaikka kenkähuolto suorittaa tai madotukset hoitaa, alkaa toivoton puhiseminen ja pöriseminen. Toimimalla ripeästi ja napakasti Delian saa kyllä hoidettua loppuun ilman hermoromahdusta, eikä se suinkaan ole vaarallinen, mitä nyt joskus saattaa hosuessaan talloa varpaat jos toisetkin.
Ratsuna Delia jatkaa sairaan nopealla tyylillään. Varsinkin alkuverryttelyjen aikana sen jalat käyvät tuhatta ja sataa kuin milläkin juoksukäellä. Sitten kun ensimmäiset hikikarpalot saadaan pintaan, tamma alkaa jo hieman keskittyä, mutta pahimpina päivinä kuski on tässä vaiheessa jo tajunnan rajamailla. Delialla on todella hienot askellajit, heti kun saat sen avuille ja pois pikakiitäjämoodista. Kouluratsuna Delia ei yllätys yllätys ole mikään ihmeellinen tapaus, kun eihän se jaksa mihinkään pohkeenväistöihin ja taipumisiin kauaa keskittyä. Herkkä se kyllä on ja kevyt, mutta valitettavasti homma menee välillä vähän yli ja tamma melkein lentelee pitkin seiniä. Esteiden tullessa mukaan kuvioihin Delia putoaa ihan yhtäkkiä zen-tilaan. Vauhtia siinä on edelleen vaikka muille jakaa, mutta päinvastoin kuin kaikissa muissa harjoitteissa, se keskittyy. Esteradalla Delia ei ole hermostunut ja yliherkkä räjähde, vaan äärimmäisen keskittynyt ja
© VRL-11911
Kilpailusijoitukset
Delia kilpailee porrastetuissa.
13.07.2020 - NJ - Safiiritiikerin kilpailukeskus - irtoSERT (Päätuomari Terhi)
25.05.2020 - NJ - Adina - Welsh A ponit - irtoSERT
28.02.2019 - NJ - Adina - wA-tammat - irtoSERT
28.02.2019 - VSN - Adina - wA-tammat - 3/10 - RCH
13.07.2020 - NJ - Safiiritiikerin kilpailukeskus - irtoSERT (Päätuomari Terhi)
25.05.2020 - NJ - Adina - Welsh A ponit - irtoSERT
28.02.2019 - NJ - Adina - wA-tammat - irtoSERT
28.02.2019 - VSN - Adina - wA-tammat - 3/10 - RCH
KRJ (1 sijoitusta)
03.07.2020 - Golden Leaves - HeB - 3/30 (80,000 %)
03.07.2020 - Golden Leaves - HeB - 3/30 (80,000 %)
Päiväkirjamerkinnät & valmennukset
12.07.2017 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Omppu
Kävimme tänään Delian kanssa kouluvalmennuksessa. Alkukäyntien jälkeen aloitimme valmennuksen käynnissä koko kenttää käyttäen. Teimme päätyihin halkaisijaltaan viidentoista metrin ympyrät ja pitkillä sivuilla avotaivutusta. Delia oli hieman ylireipas ja jännittyi, kun yritin jarrutella sen menoa. Avotaivutus ei jännittyneisyyden takia tullut rehellisesti, mutta useamman minuutin työskentelyn jälkeen Delia alkoi hieman keskittyä ja rentoutua. Kun olimme tehneet tätä tehtävää molempiin suuntiin käynnissä, siirryimme raviin.
Viidentoista metrin ympyrät vaihdettiin täysikokoisiin pääty-ympyröihin, ja avoissa vaadittiin aluksi hieman loivempaa poikitusta, kuin mihin käynnissä äsken jäätiin. Kun ponit näyttivät ja tuntuivat ravissa hyviltä, teimme vain pitkien sivujen alkupuoliskon loivaa avoa, pitkän sivun keskelle kymmenen metrin voltin ja siitä jatkettiinkin kulmaan jo jyrkempää avoa. Raviin siirtyminen toi Deliaan lisää kierroksia, mutta jatkoin sinnikkäästi ja rauhallisesti tehtävien tekemistä ja pikkuhiljaa ponikin rauhoittui. Jäimme välillä pidemmäksi aikaa ympyrälle tai voltille, jotta saisin työstettyä ravia, ja kivoja pätkiä alkoi irrota. Tehtyämme sekä loivat että jyrkemmät avot molempiin suuntiin annoimme poneille ansaitun hengähdys- ja venytystauon käynnissä.
Tauon jälkeen siirsimme ponit uudelleen raviin. Teimme jatkuvaa lävistäjäkuviota, eli joka kerta, kun tulimme kulman läpi pitkälle sivulle, lähdimme ratsastamaan lävistäjälinjaa. Lävistäjän aikana piti tehdä kaksi tasapainoista ravi-käynti-ravi -siirtymää, käyntiaskelia sai ottaa sen verran kuin koki valmisteluun tarvitsevansa. Delian kanssa en ottanut koskaan tiettyä askelmäärää, vaan siirsin Delian raviin vasta, kun se oli rentoutunut siirtymän jäljiltä. Mikäli toinen ratsukko näytti tulevan juuri samaan aikaan lävistäjälle, teimme kulmaan voltin; ei kuitenkaan mitä tahansa kiemuraa, vaan silloinkin keskityimme parhaamme mukaan ratsastamaan poni hyvälle kymmenen metrin voltille. Muut ponit hakivat voltilla hieman korkeampaa muotoa, mutta Delian kanssa pyrittiin vain tasaiseen taivutukseen ja rentouteen. Niin siirtymät, kulmat kuin satunnaiset voltitkin onnistuivat välillä tosi kivasti. Kun vain itse keskityin apuihin ja valmisteluihin sekä pidin istunnan rauhallisena, Deliakin keskittyi eikä jännittynyt. Kipittävät askeleet alkoivat vähentyä ja lopulta hävitä kokonaan, mitä pidempään harjoitusta teimme.
Vaikka Delia alkoi juuri toimia kivasti, oli aika siirtyä laukkatyöskentelyyn, minkä tiesin kuumentavan Deliaa hirmuisesti. Aloitimme niin, että tulimme lävistäjälle ravissa ja nostimme sen puolestavälistä sen laukan, joka milloinkin oli tuleva myötälaukka. Teimme päätyyn täysikokoiseen pääty-ympyrän, ratsastimme huolellisesti kulman läpi ja lähdimme uudelle lävistäjälle. Vaikka käytössämme oli koko pitkän radan kenttä, teimme lyhyen radan lävistäjän voidaksemme jatkaa lävistäjän jälkeen hetken uraa pitkin, valmistellaksemme ravisiirtymän ja siirtyäksemme rauhassa raviin. Ensimmäisellä kierroksella Delia nosti laukan hyvin ja itse laukkakin sujui ihmeen kivasti, mutta seuraavaa nostoa se alkoi ennakoida ja avut saatuaan syöksähti liikkeelle. Jäin päätyyn ympyrälle saadakseni Delian jokseenkin rauhalliseksi ja jätin tällä kierroksella lävistäjän välistä. Kolmannella kierroksella Delia oli edelleen turhan reipas, mutta tein päätyyn vain pari ympyrää ja jatkoin sitten normaalisti. Teimme tätä harjoitusta molempiin suuntiin, joista jälkimmäinen sujui ehdottomasti paremmin ponin purettua pahimmat intonsa ensimmäiseen suuntaan. Kulmissa pyrin syvälle ja yritin koota laukkaa, jotta se olisi jotenkuten enemmän harjoitus- kuin keskilaukan näköistä. Kovin ihmeellisesti tämä ei onnistunut, mutta tehtävistä selvittiin silti. Ravisiirtymät nyt eivät olleet mitään pehmeimpiä ponin esitellessä niiden jälkeen kiitoravia, mutta nostoihin ja itse laukkaan pystyin olemaan jopa tyytyväinen.
Laukkatyöskentelyn jälkeen suoritimme pienen hengähdystauon jälkeen loppuravit, joissa pyrimme saamaan ponit pitkälle kaulalle ja letkeään raviin. Tässä Delia oli ihmeen hyvä, takajalat ja selkä aktivoituivat hirmu kivasti ja kaula pysyi pitkänä alhaalla. Kyllä se koulutreeni tekee terää esteponillekin!
13.10.2018 Estevalmennus, valmentajana Jannica
Delia ja Sonja olivat saapuneet estevalmennukseen, joka järjestettiin Pohjois-Walesin suurella kilpatallilla. Sonja oli iloinen, kun oli saanut minulta kutsun valmennusvierailulle reissulla ja hyväkäytöksinen tamma tuntui olevan kiinnostunut ympäristöstään ja tepastelikin hieman. Alkuverryttelyssä saitte tulla ihan keventäen ravissa maapuomeja, joita nostettiin kavaleteiksi kahden askeleen välillä. Saitte vaihtaa suuntaa ja tulla toiseen suuntaan vielä muutamaan otteeseen. Delia meni innokkaasti puomien ylitse, mutta pyrki ihan puomien reunasta yli ja käskin sinua pitämään tamman suoralla uralla kulman jälkeen ulkopohkeella. Vähitellen homma alkoi toimimaan ja Deliakin sai nostaa laukan seuraavalle kerralle.
Kaikki osallistujat olivat tänään pieniä poneja, joten välit oli helppo muuntaa kaikille sopiviksi. Delialla oli kuitenkin vähän vauhdin takia laukassa vaikeuksia pysyä puomien ja kavalettien sisällä ja taas se alkoi ajautumaan ulkosyrjälle puomeilta. Sait kuitenkin jo aiempien neuvojen avulla Deliaa paremmin ulkopohkeelle ja sisäpohkeellakin vähän pidettyä enemmän ponia pohkeen ja ohjan välissä. Ennen välikäyntejä otettiin vielä ristikoita kahdeksikolla, jotka nostin kolmen esteen radaksi puomien kanssa sillä välin, kun otitte välikäyntejä. Delia alkoi olla melkoisen hikinen jo tässä kohden, joten ehkä senkin kohdalla voisi klippaaminen olla hyvä juttu. Talvikarva ei kuitenkaan häirinnyt suoritustahtia mitenkään onneksi ja pikkuinen tamma jaksoi hienosti muiden mukana.
Aloittelimme tänään suhteellisen matalilla pystyillä kahdeksikolla, joiden jälkeen tultiin pitkän sivun keskellä oleva kahdeksankymmensenttinen okseri. Sekin oli toki alkukorkeudeltaan hitusen matalempi, mutta siihen päädyttiin tunnin kuluessa. Saitte Delian kanssa tehdä voltit pystyjen ympärille, koska sillä tuntui edelleen olevan extravirtaa ja sitten kääntää huolellisen tien okserille. Sain hieman muistutella kulmaan ratsastuksesta ja ajoissa tien valinnasta, mutta muuten hypyt olivat oikein hyviä. Delia vain ei oikein tänään tuntunut innokkaalta hyppäämään, joten päätimme ottaa loppuun vielä ravityöskentelyä pienillä esteillä ja kavaleteilla sen sijaan, että olisimme esteitä lähteneet korottamaan maksimiin.
14.10.2018 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut VRL-11911
Koska Delia oli eilen saanut hikoilla oikein kunnolla, pidimme tänään kevyemmän välipäivän. Kävin aamuaikaisella upeassa syysauringossa pitkällä kävelyllä nummilla, ottaen bordercolliet mukaan. Koirat saivat juosta vapaana, ponitammassa kun oli jo ihan tarpeeksi pitelemistä. Eilisen estevalmennus ei tuntunut painavan voikon jaloissa sitten yhtään, vaikka itselläni oli kyllä pohkeet hieman jumissa... Otimme myös saman tien Jannican vinkistä vaarin, ja kaivoin klipperin esiin varaston takanurkasta. Täytyisi varmaan klipata koko ponilauma, ennen kuin ne ehtivät kasvattaa karvansa niin pitkiksi, ettei leikkurin terässä enää riitä teho. Delian klippaaminen oli helpommin sanottu kuin tehty, se kun ei tapojensa mukaisesti olisi malttanut seisoa moisen operaation ajan. Kroppa meni ihan jees alkuun, mutta ensimmäisen vartin jälkeen tammalle riitti, ja alkoi se loputon pyöriminen. Jalkoja en edes yrittänyt klipata. Lopulta sain kuitenkin onneksi aikaan siistin loimimallisen klippauksen.
Kävimme tänään Delian kanssa kouluvalmennuksessa. Alkukäyntien jälkeen aloitimme valmennuksen käynnissä koko kenttää käyttäen. Teimme päätyihin halkaisijaltaan viidentoista metrin ympyrät ja pitkillä sivuilla avotaivutusta. Delia oli hieman ylireipas ja jännittyi, kun yritin jarrutella sen menoa. Avotaivutus ei jännittyneisyyden takia tullut rehellisesti, mutta useamman minuutin työskentelyn jälkeen Delia alkoi hieman keskittyä ja rentoutua. Kun olimme tehneet tätä tehtävää molempiin suuntiin käynnissä, siirryimme raviin.
Viidentoista metrin ympyrät vaihdettiin täysikokoisiin pääty-ympyröihin, ja avoissa vaadittiin aluksi hieman loivempaa poikitusta, kuin mihin käynnissä äsken jäätiin. Kun ponit näyttivät ja tuntuivat ravissa hyviltä, teimme vain pitkien sivujen alkupuoliskon loivaa avoa, pitkän sivun keskelle kymmenen metrin voltin ja siitä jatkettiinkin kulmaan jo jyrkempää avoa. Raviin siirtyminen toi Deliaan lisää kierroksia, mutta jatkoin sinnikkäästi ja rauhallisesti tehtävien tekemistä ja pikkuhiljaa ponikin rauhoittui. Jäimme välillä pidemmäksi aikaa ympyrälle tai voltille, jotta saisin työstettyä ravia, ja kivoja pätkiä alkoi irrota. Tehtyämme sekä loivat että jyrkemmät avot molempiin suuntiin annoimme poneille ansaitun hengähdys- ja venytystauon käynnissä.
Tauon jälkeen siirsimme ponit uudelleen raviin. Teimme jatkuvaa lävistäjäkuviota, eli joka kerta, kun tulimme kulman läpi pitkälle sivulle, lähdimme ratsastamaan lävistäjälinjaa. Lävistäjän aikana piti tehdä kaksi tasapainoista ravi-käynti-ravi -siirtymää, käyntiaskelia sai ottaa sen verran kuin koki valmisteluun tarvitsevansa. Delian kanssa en ottanut koskaan tiettyä askelmäärää, vaan siirsin Delian raviin vasta, kun se oli rentoutunut siirtymän jäljiltä. Mikäli toinen ratsukko näytti tulevan juuri samaan aikaan lävistäjälle, teimme kulmaan voltin; ei kuitenkaan mitä tahansa kiemuraa, vaan silloinkin keskityimme parhaamme mukaan ratsastamaan poni hyvälle kymmenen metrin voltille. Muut ponit hakivat voltilla hieman korkeampaa muotoa, mutta Delian kanssa pyrittiin vain tasaiseen taivutukseen ja rentouteen. Niin siirtymät, kulmat kuin satunnaiset voltitkin onnistuivat välillä tosi kivasti. Kun vain itse keskityin apuihin ja valmisteluihin sekä pidin istunnan rauhallisena, Deliakin keskittyi eikä jännittynyt. Kipittävät askeleet alkoivat vähentyä ja lopulta hävitä kokonaan, mitä pidempään harjoitusta teimme.
Vaikka Delia alkoi juuri toimia kivasti, oli aika siirtyä laukkatyöskentelyyn, minkä tiesin kuumentavan Deliaa hirmuisesti. Aloitimme niin, että tulimme lävistäjälle ravissa ja nostimme sen puolestavälistä sen laukan, joka milloinkin oli tuleva myötälaukka. Teimme päätyyn täysikokoiseen pääty-ympyrän, ratsastimme huolellisesti kulman läpi ja lähdimme uudelle lävistäjälle. Vaikka käytössämme oli koko pitkän radan kenttä, teimme lyhyen radan lävistäjän voidaksemme jatkaa lävistäjän jälkeen hetken uraa pitkin, valmistellaksemme ravisiirtymän ja siirtyäksemme rauhassa raviin. Ensimmäisellä kierroksella Delia nosti laukan hyvin ja itse laukkakin sujui ihmeen kivasti, mutta seuraavaa nostoa se alkoi ennakoida ja avut saatuaan syöksähti liikkeelle. Jäin päätyyn ympyrälle saadakseni Delian jokseenkin rauhalliseksi ja jätin tällä kierroksella lävistäjän välistä. Kolmannella kierroksella Delia oli edelleen turhan reipas, mutta tein päätyyn vain pari ympyrää ja jatkoin sitten normaalisti. Teimme tätä harjoitusta molempiin suuntiin, joista jälkimmäinen sujui ehdottomasti paremmin ponin purettua pahimmat intonsa ensimmäiseen suuntaan. Kulmissa pyrin syvälle ja yritin koota laukkaa, jotta se olisi jotenkuten enemmän harjoitus- kuin keskilaukan näköistä. Kovin ihmeellisesti tämä ei onnistunut, mutta tehtävistä selvittiin silti. Ravisiirtymät nyt eivät olleet mitään pehmeimpiä ponin esitellessä niiden jälkeen kiitoravia, mutta nostoihin ja itse laukkaan pystyin olemaan jopa tyytyväinen.
Laukkatyöskentelyn jälkeen suoritimme pienen hengähdystauon jälkeen loppuravit, joissa pyrimme saamaan ponit pitkälle kaulalle ja letkeään raviin. Tässä Delia oli ihmeen hyvä, takajalat ja selkä aktivoituivat hirmu kivasti ja kaula pysyi pitkänä alhaalla. Kyllä se koulutreeni tekee terää esteponillekin!
13.10.2018 Estevalmennus, valmentajana Jannica
Delia ja Sonja olivat saapuneet estevalmennukseen, joka järjestettiin Pohjois-Walesin suurella kilpatallilla. Sonja oli iloinen, kun oli saanut minulta kutsun valmennusvierailulle reissulla ja hyväkäytöksinen tamma tuntui olevan kiinnostunut ympäristöstään ja tepastelikin hieman. Alkuverryttelyssä saitte tulla ihan keventäen ravissa maapuomeja, joita nostettiin kavaleteiksi kahden askeleen välillä. Saitte vaihtaa suuntaa ja tulla toiseen suuntaan vielä muutamaan otteeseen. Delia meni innokkaasti puomien ylitse, mutta pyrki ihan puomien reunasta yli ja käskin sinua pitämään tamman suoralla uralla kulman jälkeen ulkopohkeella. Vähitellen homma alkoi toimimaan ja Deliakin sai nostaa laukan seuraavalle kerralle.
Kaikki osallistujat olivat tänään pieniä poneja, joten välit oli helppo muuntaa kaikille sopiviksi. Delialla oli kuitenkin vähän vauhdin takia laukassa vaikeuksia pysyä puomien ja kavalettien sisällä ja taas se alkoi ajautumaan ulkosyrjälle puomeilta. Sait kuitenkin jo aiempien neuvojen avulla Deliaa paremmin ulkopohkeelle ja sisäpohkeellakin vähän pidettyä enemmän ponia pohkeen ja ohjan välissä. Ennen välikäyntejä otettiin vielä ristikoita kahdeksikolla, jotka nostin kolmen esteen radaksi puomien kanssa sillä välin, kun otitte välikäyntejä. Delia alkoi olla melkoisen hikinen jo tässä kohden, joten ehkä senkin kohdalla voisi klippaaminen olla hyvä juttu. Talvikarva ei kuitenkaan häirinnyt suoritustahtia mitenkään onneksi ja pikkuinen tamma jaksoi hienosti muiden mukana.
Aloittelimme tänään suhteellisen matalilla pystyillä kahdeksikolla, joiden jälkeen tultiin pitkän sivun keskellä oleva kahdeksankymmensenttinen okseri. Sekin oli toki alkukorkeudeltaan hitusen matalempi, mutta siihen päädyttiin tunnin kuluessa. Saitte Delian kanssa tehdä voltit pystyjen ympärille, koska sillä tuntui edelleen olevan extravirtaa ja sitten kääntää huolellisen tien okserille. Sain hieman muistutella kulmaan ratsastuksesta ja ajoissa tien valinnasta, mutta muuten hypyt olivat oikein hyviä. Delia vain ei oikein tänään tuntunut innokkaalta hyppäämään, joten päätimme ottaa loppuun vielä ravityöskentelyä pienillä esteillä ja kavaleteilla sen sijaan, että olisimme esteitä lähteneet korottamaan maksimiin.
14.10.2018 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut VRL-11911
Koska Delia oli eilen saanut hikoilla oikein kunnolla, pidimme tänään kevyemmän välipäivän. Kävin aamuaikaisella upeassa syysauringossa pitkällä kävelyllä nummilla, ottaen bordercolliet mukaan. Koirat saivat juosta vapaana, ponitammassa kun oli jo ihan tarpeeksi pitelemistä. Eilisen estevalmennus ei tuntunut painavan voikon jaloissa sitten yhtään, vaikka itselläni oli kyllä pohkeet hieman jumissa... Otimme myös saman tien Jannican vinkistä vaarin, ja kaivoin klipperin esiin varaston takanurkasta. Täytyisi varmaan klipata koko ponilauma, ennen kuin ne ehtivät kasvattaa karvansa niin pitkiksi, ettei leikkurin terässä enää riitä teho. Delian klippaaminen oli helpommin sanottu kuin tehty, se kun ei tapojensa mukaisesti olisi malttanut seisoa moisen operaation ajan. Kroppa meni ihan jees alkuun, mutta ensimmäisen vartin jälkeen tammalle riitti, ja alkoi se loputon pyöriminen. Jalkoja en edes yrittänyt klipata. Lopulta sain kuitenkin onneksi aikaan siistin loimimallisen klippauksen.
kuva (c) ransu.kuvat.fi
Tämä on virtuaalihevonen.
Tämä on virtuaalihevonen.