Sydney Star
Nimi: Sydney Star ''Ässä, S''
Rotu: sardinianhevonen Syntymäaika, ikä: 29.04.2017, 16v Säkäkorkeus: 159cm Sukupuoli: tamma Koulutustaso: VaA, re 160cm Painote: esteratsastus VH-tunnus: VH17-222-0001 Maahantuoja: Tuontikeskus Vertigo Omistaja: VRL-13542 , Silver Hoof |
ERJ-II - palkittu kesäkuussa 2020 pistein 6 + 40 + 15 + 20 + 13 = 94p.
3 Star Prospect - palkittu kesäkuussa 2020
First Champion - palkittu pistein (68,333 %) 5 / 9.5 / 10 / 4.5 / 4.5 / 9.5 / 8.5 / 4 / 6
3 Star Prospect - palkittu kesäkuussa 2020
First Champion - palkittu pistein (68,333 %) 5 / 9.5 / 10 / 4.5 / 4.5 / 9.5 / 8.5 / 4 / 6
Suku
i. My Star, only mine | sard, 157cm, rn
Mine oli erittäin hieno hyppääjä, jolta Ässä on varmasti hyppykapasiteettinsa ja -halunsa perinyt. Mine kilpaili aktiivisesti esteratsastuksessa useiden eri ratsastajien kanssa valmennustallilla Italiassa. Ori oli luonteeltaan helppo ja jokaisen käsiteltävissä. Mine menehtyi tallipalossa, joka tapahtui valmennustallilla Italiassa.
ii. Star | sard, 154cm, trn
Star asui poikansa Minen kanssa samalla valmennustallilla Italiassa, ja eli aikalailla samankaltaista elämää: kilpaili esteratsastuksessa useilla eri ratsastajilla. Star ei kuitenkaan ollut aivan jokaisen käsiteltävissä. Ori oli haastava niin maastakäsin, kuin ratsainkin. Kuumuvan orin kanssa ei pärjännyt kuka vain. Myös Star menehtyi vanhassa iässä tallipalossa.
ie. Alista | sard, 152cm, rn
Alista oli villi sielu - sitä ei tarhattu, eikä se asunut karsinassa. Tammalle kelpasi vain vapaa villihevosen elämä. Alista otettiin varsana pois villihevoslaumasta. Tamma oli kuitenkin yhteistyönkykyinen - jos se sai asua villinä, ja ilmestyä paikanpäälle vain kun itse halusi. Alistasta ei ollut kisaradoille villin luonteensa takia, mutta kotona huomattiin silläkin olevan upea hyppykapasiteetti, ja ennen kaikkea hyppyhalu ja halu työskennellä ihmisen kanssa.
e. Questra | sard, trt, 154cm
Questra muutti emänsä Hollyn kanssa Italialaiselle valmennustallille ollessaan maitovarsa. Questra oli nopea ja säpsy tapaus, ja hieman varautunut koko ajan. Rauhallisen käsittelijän ja ratsastajan löydyttyä Questraa nähtiin sekä este- että kouluradoilla.
ei. Questro | sard, rn, 156cm
Questro asui Italiassa, yksityisessä kodissa muutaman muun sardinianhevosen kanssa. Questro harrasti enimmäkseen irtohypytystä ja six baria. Ori teki kaiken mitä pyydettiin, todella kiltisti. Ori oli myös erityisen lahjakas hyppääjä. Vanhoinakin päivinään jalostusori Questroa nähtiin vielä six bar- radoilla.
ee. Holly | sard, 153cm, rn
Holly oli enimmäkseen jalostustammana suurimman osan elämästään, mutta muutaman kerran Hollya nähtiin myös esteradoilla, sekä muutamalla kouluradalla. Tamma oli tunnollinen, ja suoritti kaiken jopa hieman hitaalla reaktiolla. Toisin kuin neljäs varsansa Questra, Holly oli erittäin rauhallinen tapaus.
Mine oli erittäin hieno hyppääjä, jolta Ässä on varmasti hyppykapasiteettinsa ja -halunsa perinyt. Mine kilpaili aktiivisesti esteratsastuksessa useiden eri ratsastajien kanssa valmennustallilla Italiassa. Ori oli luonteeltaan helppo ja jokaisen käsiteltävissä. Mine menehtyi tallipalossa, joka tapahtui valmennustallilla Italiassa.
ii. Star | sard, 154cm, trn
Star asui poikansa Minen kanssa samalla valmennustallilla Italiassa, ja eli aikalailla samankaltaista elämää: kilpaili esteratsastuksessa useilla eri ratsastajilla. Star ei kuitenkaan ollut aivan jokaisen käsiteltävissä. Ori oli haastava niin maastakäsin, kuin ratsainkin. Kuumuvan orin kanssa ei pärjännyt kuka vain. Myös Star menehtyi vanhassa iässä tallipalossa.
ie. Alista | sard, 152cm, rn
Alista oli villi sielu - sitä ei tarhattu, eikä se asunut karsinassa. Tammalle kelpasi vain vapaa villihevosen elämä. Alista otettiin varsana pois villihevoslaumasta. Tamma oli kuitenkin yhteistyönkykyinen - jos se sai asua villinä, ja ilmestyä paikanpäälle vain kun itse halusi. Alistasta ei ollut kisaradoille villin luonteensa takia, mutta kotona huomattiin silläkin olevan upea hyppykapasiteetti, ja ennen kaikkea hyppyhalu ja halu työskennellä ihmisen kanssa.
e. Questra | sard, trt, 154cm
Questra muutti emänsä Hollyn kanssa Italialaiselle valmennustallille ollessaan maitovarsa. Questra oli nopea ja säpsy tapaus, ja hieman varautunut koko ajan. Rauhallisen käsittelijän ja ratsastajan löydyttyä Questraa nähtiin sekä este- että kouluradoilla.
ei. Questro | sard, rn, 156cm
Questro asui Italiassa, yksityisessä kodissa muutaman muun sardinianhevosen kanssa. Questro harrasti enimmäkseen irtohypytystä ja six baria. Ori teki kaiken mitä pyydettiin, todella kiltisti. Ori oli myös erityisen lahjakas hyppääjä. Vanhoinakin päivinään jalostusori Questroa nähtiin vielä six bar- radoilla.
ee. Holly | sard, 153cm, rn
Holly oli enimmäkseen jalostustammana suurimman osan elämästään, mutta muutaman kerran Hollya nähtiin myös esteradoilla, sekä muutamalla kouluradalla. Tamma oli tunnollinen, ja suoritti kaiken jopa hieman hitaalla reaktiolla. Toisin kuin neljäs varsansa Questra, Holly oli erittäin rauhallinen tapaus.
Jälkeläiset
s. 14.05.2017 - sard-t. Dancing Queen SHF SG - VH17-222-0005 - i. Black Berserker Raider
s. 07.08.2019 - sard-o. Dinaro VTG Q - VH19-222-0001 - i. Royal Jontte s. 17.02.2020 - sard-t. Adelaide SHF - VH00-000-0000 - i. Prince SILV s. 30.04.2020 - sard-o. Fantastico VTG FC - VH20-222-0001 - i. Royal Jontte |
Luonnekuvaus
S on todella halukas hyppäämään. Se on myös vilkas ja tekee nopeita liikkeitä. Pakko on Ässän nähdä koko ajan, mitä tapahtuu. Joskus sen turvan törkkääminen joka paikkaan on hieman ärsyttävää, mutta hauska hevonen se on.
Hoitaessa S osaa käyttäytyä, mutta usein pyörii ja haluaa tietää mitä tapahtuu. Pahaa se ei tee, haluaa vaan tietää. Pään heiluttelu ja muutenkin kävely on sille normaalia, jonka takia S kannattaa olla hoidettaessa kiinni. Kaikki toimenpiteet sujuvat eikä se ole moksiskaan siitä mitä sille tehdään, kunhan se saa olla kontaktissa muun maailman eloon.
Ratsain S on erittäin reipas. Se haluaisi vain laukata koko ajan, jonka takia sitä täytyy todella paljon rauhoitella. Liian monella ravitehtävällä sen saa kyllä hermostumaan ja lähtemään käsistä, mutta oikeantyyppisellä ratsastuksella Ässästä saa hienon sekä koulu- että estepuolella. Esteille päästessä ratsastajan ei tarvitse oikeastaan kuin ohjata ja yrittää pysyä kyydissä, S hoitaa kyllä kaiken muun. Aikaluokissa tamma onkin aivan super!
Tarhassa ja muiden hevosten seurassa S on rento verrattuna muuhun elämään. Kyllä se tutkii ja on kiinnostunut, mutta yleistä rennompi. Uusiin hevosiin on aivan pakko tutustua, sitä ei vaan voi jättää välistä. S tulee toimeen, jos muutkin tulevat.
Yleisesti Ässä on vilkas ja reipas. Sen kanssa ei kuitenkaan tarvitse pelätä, ei se pahaa tee ja aina pysyy lähellä jos karkuun pääsee.
Hoitaessa S osaa käyttäytyä, mutta usein pyörii ja haluaa tietää mitä tapahtuu. Pahaa se ei tee, haluaa vaan tietää. Pään heiluttelu ja muutenkin kävely on sille normaalia, jonka takia S kannattaa olla hoidettaessa kiinni. Kaikki toimenpiteet sujuvat eikä se ole moksiskaan siitä mitä sille tehdään, kunhan se saa olla kontaktissa muun maailman eloon.
Ratsain S on erittäin reipas. Se haluaisi vain laukata koko ajan, jonka takia sitä täytyy todella paljon rauhoitella. Liian monella ravitehtävällä sen saa kyllä hermostumaan ja lähtemään käsistä, mutta oikeantyyppisellä ratsastuksella Ässästä saa hienon sekä koulu- että estepuolella. Esteille päästessä ratsastajan ei tarvitse oikeastaan kuin ohjata ja yrittää pysyä kyydissä, S hoitaa kyllä kaiken muun. Aikaluokissa tamma onkin aivan super!
Tarhassa ja muiden hevosten seurassa S on rento verrattuna muuhun elämään. Kyllä se tutkii ja on kiinnostunut, mutta yleistä rennompi. Uusiin hevosiin on aivan pakko tutustua, sitä ei vaan voi jättää välistä. S tulee toimeen, jos muutkin tulevat.
Yleisesti Ässä on vilkas ja reipas. Sen kanssa ei kuitenkaan tarvitse pelätä, ei se pahaa tee ja aina pysyy lähellä jos karkuun pääsee.
Kilpailusijoitukset
ERJ (49 sijoitusta)
18.06.2020 - Chowter Sporthorses - 160cm - 3/40 18.06.2020 - Dare Stable - 160cm - 2/30 16.06.2020 - Dare Stable - 160cm - 5/30 16.06.2020 - Dare Stable - 160cm - 5/30 15.06.2020 - Dare Stable - 160cm - 4/30 14.06.2020 - Elixir - 160cm - 3/40 12.06.2020 - Elixir - 160cm - 5/40 12.06.2020 - Dare Stable - 160cm - 5/30 12.06.2020 - Dare Stable - 160cm - 3/30 11.06.2020 - Elixir - 160cm - 2/40 11.06.2020 - Elixir - 160cm - 6/40 09.06.2020 - Dare Stable - 160cm - 1/30 06.06.2020 - Dare Stable - 160cm - 5/30 05.06.2020 - Dare Stable - 160cm - 4/30 04.06.2020 - Chowter Sporthorses - 160cm - 4/40 01.06.2020 - Dare Stable - 160cm - 4/30 24.05.2020 - Silver Hoof - 160cm - 6/41 21.05.2020 - Silver Hoof - 160cm - 2/40 14.08.2019 - Silver Hoof - 160cm - 4/22 11.08.2019 - Silver Hoof - 160cm - 1/22 10.08.2019 - Silver Hoof - 160cm - 4/21 10.08.2019 - Silver Hoof - 160cm - 4/22 30.06.2017 - Kultahuisku - 160cm - 5/50 30.06.2017 - Kultahaiven - 160cm - 4/30 28.06.2017 - Kultahaiven - 160cm - 1/30 27.06.2017 - Kultahuisku - 160cm - 4/50 27.06.2017 - Kultahaiven - 160cm - 5/30 25.06.2017 - Kultahuisku - 160cm - 1/50 25.06.2017 - Kultahaiven - 160cm - 2/30 24.06.2017 - Kultahuisku - 160cm - 2/50 18.06.2017 - Kultahuisku - 160cm - 7/50 17.06.2017 - Kultahaiven - 160cm - 2/30 16.06.2017 - Kultahuisku - 160cm - 3/50 16.06.2017 - Kultahaiven - 160cm - 1/30 14.06.2017 - Kultahuisku - 160cm - 6/50 12.06.2017 - Kultahaiven - 160cm - 5/30 11.06.2017 - Joyance - 160cm - 8/64 10.06.2017 - Kultahuisku - 160cm - 5/50 09.06.2017 - Joyance - 160cm - 5/64 06.06.2017 - Kultahuisku - 160cm - 1/50 06.06.2017 - Kultahuisku - 160cm - 3/50 06.06.2017 - Joyance - 160cm - 5/64 04.06.2017 - Joyance - 160cm - 2/64 04.06.2017 - Kultahaiven - 160cm - 2/30 01.06.2017 - Kultahuisku - 160cm - 2/50 29.05.2017 - Yateley Showjumpers - 160cm - 4/28 27.05.2017 - Yateley Showjumpers - 160cm - 2/28 19.05.2017 - Silver Hoof - 160cm - 4/27 18.05.2017 - Silver Hoof - 160cm - 5/27 |
Päiväkirjamerkinnät & valmennukset
03.06.2020 - tallityöntekijä Ashley Nelson (VRL-13542) - Silver Hoofin maastoreissu
Tänään oli se päivä, kun olimme sopineet kaikkien Silver Hoofin halukkaiden vuokraajian kanssa, että lähdemme yhdessä iltamaastoon! Kaikista Silver Hoofin kolmestakymmenestäkahdesta hevosesta mukaan oli lähdössä kaksikymmentäkahdeksan! Minun ratsukseni oli valikoitunut Sydney Star, Silver Hoofin tasokas esteratsu, joka oli luonteeltaan enemmän tai vähemmän haastava. Äs haluaisi koko ajan mennä kovaa, ja esteradalla se olikin minun lempihevoseni. Yhteiseen maastoon meneminen tuntui hieman jännältä ajatukselta.
Olin juuri saanut syötyä kotonani. Lähdin ulos ulko-ovesta yhdessä kämppisteni ja työkaverieni Violetin ja Chrisin kanssa. Hekin olivat tulossa maastoon, Violet kouluhevosella Flatimalla, ja Chris kiltin kimon orin Masan kanssa. Olimme kaikki innoissamme pienestä vaihtelusta. Tiemme erosivat, kun Chris jatkoi matkaansa oritalleille, kun minä ja Violet lähdimme tammatalleille.
Talliin päästyämme siellä oli paljon porukkaa, osa oli jo tuonut hevosia karsinoihin harjattavaksi. Meitä oli todellakin lähdössä maastoon suuri porukka, ja sen näki jo tallista. Melkein jokaisessa karsinassa oli hevonen ja ratsastaja. Ässänkin oli jo joku ystävällisyyttään hakenut sisälle. Siellä se pyöri, kun lähestyin karsinaa. Päätin sitoa tamman kiinni, sillä se oli aika levoton. Tamma pörähteli selkeästi närkästyessään, kun laitoin sen kiinni. Ässän rauhattomuutta lietsoi se, kun kaikki olivat sisällä tallissa, ja porukkaa ja menoa oli paljon. Ässän turkki oli erinomaisessa kunnossa, se kiilsi ja oli erityisen ohut. Pieni tamma oli helppo ja nopea harjata puhtaaksi.
Haettuani Ässän tavarat, laitoin kypäräni päähän ja saappaani jalkaan. Katsahdin rannekellooni; kymmentä vaille seitsemän. Olimme sopineet lähtevämme seitsemältä. Oli siis oikea aika alkaa satuloida. Ässä oli asian kanssa ihan okei. Se oli hyvä tietää, se kertoi siitä, ettei sillä ollut mitään selkä- tai lihasjumeja. Lihaksikas tamma hieman ihmetteli, kun en laittanut sille etujännesuojia, jotka puimme aina, kun menimme hyppäämään. Suitsin tamman, ja lähdimme tallin pihaan.
Nousin selkään. Ulkona oli jo useampi ratsukko valmiina lähtöön. Katsahdin taas rannekellooni; kahta vaille seitsemän. Olimme sopineet, että orit lähtevät oritallista kohti tammatallin edustaa, ja lähdemme tästä yhdessä jonossa. Orit saapuivatkin juuri, kun ajattelin asiaa. Järjestäydyimme niin, että orit olivat edessä, ja tammat tulivat perässä, ja lähdimme matkaan.
Matkasimme pitkään pelkässä käynnissä pieniä metsäpolkuja. Ilta-aurinko paistoi kauniisti vielä hieman horisontin yläpuolella, ja valo tulvi puiden lehtien välistä. Ässä vaikutti yllättävän rauhalliselta ollakseen Ässä. Ehkä ystävät ja rento käyntilenkkeily rentoutti senkin mieltä.
Pian päästyämme vähän leveämmälle ja tasaisemmalle polulle siirryimme raviin. Näytti hienolta, kun pitkä, miltei kolmenkymmenen hevosen letka siirtyi raviin yksi kerrallaan. Ässän huomatessa muiden siirtyessä raviin, sekin tuntui heräävän ja jännittävän askeltaan. Se lähti raviin innoissaan, ja sain pidätellä sitä. Jatkoimme ravia noin kilometrin verran, kunnes letka siirtyi käyntiin, ja käännyimme taas eräälle metsäpolulle.
Käveltyämme taas jonkin aikaa metsäpolulla, päädyimme taas toiselle leveämmälle polulle, jossa ravattiin. Ravailu sujui taas hyvin, vaikka Ässän kanssa sai tehdä töitä, jotta sen sai rauhoittumaan edes jonkin verran. Saavuttuamme sänkipellon reunalle, saimme laukata todella pitkän sänkipellon läpi niin kovaa, kuin itse halusimme, eikä ollut pakko pysyä jonomuodostelmassa! Ässä kiisi kaikkien ohi, ja tuntui, että tämä laukkapätkä oli sen lempparikohta! Se oli niin hauskaa! Ohjeena oli järjestäytyä samaan jonoon sänkipellon päättyessä, ja se olikin yllättävän helposti toteutettavissa. Sen jälkeen jatkoimme käynnissä vielä pitkän matkan kotia kohti.
Kotona talliin matkasi iso lauma väsyneitä ja vähemmän väsyneitä hevosia. Tällainen pidempi käyntireissu teki niille oikein hyvää! Ilta-aurinko alkoi jo laskea pimeyden puolelle. Hikiset hevoset jäivät talliin yöksi, ja saivat illaksi heinää. Ei hikiset, mukaanlukien Ässä, pääsivät takaisin laitumelle ja tarhoihin, heti syötyään väkirehunsa. Ässä näytti erityisen nälkäiselta ja onnelliselta saatuaan kivennäisensä. Taputin tammaa. Huomenna sille olisi luvassa kunnon estetreeni, ja vielä valmentajan silmien alla!
Tänään oli se päivä, kun olimme sopineet kaikkien Silver Hoofin halukkaiden vuokraajian kanssa, että lähdemme yhdessä iltamaastoon! Kaikista Silver Hoofin kolmestakymmenestäkahdesta hevosesta mukaan oli lähdössä kaksikymmentäkahdeksan! Minun ratsukseni oli valikoitunut Sydney Star, Silver Hoofin tasokas esteratsu, joka oli luonteeltaan enemmän tai vähemmän haastava. Äs haluaisi koko ajan mennä kovaa, ja esteradalla se olikin minun lempihevoseni. Yhteiseen maastoon meneminen tuntui hieman jännältä ajatukselta.
Olin juuri saanut syötyä kotonani. Lähdin ulos ulko-ovesta yhdessä kämppisteni ja työkaverieni Violetin ja Chrisin kanssa. Hekin olivat tulossa maastoon, Violet kouluhevosella Flatimalla, ja Chris kiltin kimon orin Masan kanssa. Olimme kaikki innoissamme pienestä vaihtelusta. Tiemme erosivat, kun Chris jatkoi matkaansa oritalleille, kun minä ja Violet lähdimme tammatalleille.
Talliin päästyämme siellä oli paljon porukkaa, osa oli jo tuonut hevosia karsinoihin harjattavaksi. Meitä oli todellakin lähdössä maastoon suuri porukka, ja sen näki jo tallista. Melkein jokaisessa karsinassa oli hevonen ja ratsastaja. Ässänkin oli jo joku ystävällisyyttään hakenut sisälle. Siellä se pyöri, kun lähestyin karsinaa. Päätin sitoa tamman kiinni, sillä se oli aika levoton. Tamma pörähteli selkeästi närkästyessään, kun laitoin sen kiinni. Ässän rauhattomuutta lietsoi se, kun kaikki olivat sisällä tallissa, ja porukkaa ja menoa oli paljon. Ässän turkki oli erinomaisessa kunnossa, se kiilsi ja oli erityisen ohut. Pieni tamma oli helppo ja nopea harjata puhtaaksi.
Haettuani Ässän tavarat, laitoin kypäräni päähän ja saappaani jalkaan. Katsahdin rannekellooni; kymmentä vaille seitsemän. Olimme sopineet lähtevämme seitsemältä. Oli siis oikea aika alkaa satuloida. Ässä oli asian kanssa ihan okei. Se oli hyvä tietää, se kertoi siitä, ettei sillä ollut mitään selkä- tai lihasjumeja. Lihaksikas tamma hieman ihmetteli, kun en laittanut sille etujännesuojia, jotka puimme aina, kun menimme hyppäämään. Suitsin tamman, ja lähdimme tallin pihaan.
Nousin selkään. Ulkona oli jo useampi ratsukko valmiina lähtöön. Katsahdin taas rannekellooni; kahta vaille seitsemän. Olimme sopineet, että orit lähtevät oritallista kohti tammatallin edustaa, ja lähdemme tästä yhdessä jonossa. Orit saapuivatkin juuri, kun ajattelin asiaa. Järjestäydyimme niin, että orit olivat edessä, ja tammat tulivat perässä, ja lähdimme matkaan.
Matkasimme pitkään pelkässä käynnissä pieniä metsäpolkuja. Ilta-aurinko paistoi kauniisti vielä hieman horisontin yläpuolella, ja valo tulvi puiden lehtien välistä. Ässä vaikutti yllättävän rauhalliselta ollakseen Ässä. Ehkä ystävät ja rento käyntilenkkeily rentoutti senkin mieltä.
Pian päästyämme vähän leveämmälle ja tasaisemmalle polulle siirryimme raviin. Näytti hienolta, kun pitkä, miltei kolmenkymmenen hevosen letka siirtyi raviin yksi kerrallaan. Ässän huomatessa muiden siirtyessä raviin, sekin tuntui heräävän ja jännittävän askeltaan. Se lähti raviin innoissaan, ja sain pidätellä sitä. Jatkoimme ravia noin kilometrin verran, kunnes letka siirtyi käyntiin, ja käännyimme taas eräälle metsäpolulle.
Käveltyämme taas jonkin aikaa metsäpolulla, päädyimme taas toiselle leveämmälle polulle, jossa ravattiin. Ravailu sujui taas hyvin, vaikka Ässän kanssa sai tehdä töitä, jotta sen sai rauhoittumaan edes jonkin verran. Saavuttuamme sänkipellon reunalle, saimme laukata todella pitkän sänkipellon läpi niin kovaa, kuin itse halusimme, eikä ollut pakko pysyä jonomuodostelmassa! Ässä kiisi kaikkien ohi, ja tuntui, että tämä laukkapätkä oli sen lempparikohta! Se oli niin hauskaa! Ohjeena oli järjestäytyä samaan jonoon sänkipellon päättyessä, ja se olikin yllättävän helposti toteutettavissa. Sen jälkeen jatkoimme käynnissä vielä pitkän matkan kotia kohti.
Kotona talliin matkasi iso lauma väsyneitä ja vähemmän väsyneitä hevosia. Tällainen pidempi käyntireissu teki niille oikein hyvää! Ilta-aurinko alkoi jo laskea pimeyden puolelle. Hikiset hevoset jäivät talliin yöksi, ja saivat illaksi heinää. Ei hikiset, mukaanlukien Ässä, pääsivät takaisin laitumelle ja tarhoihin, heti syötyään väkirehunsa. Ässä näytti erityisen nälkäiselta ja onnelliselta saatuaan kivennäisensä. Taputin tammaa. Huomenna sille olisi luvassa kunnon estetreeni, ja vielä valmentajan silmien alla!